Naruskajoen kehittämishanke

Naruskajoen moninaiskäyttöä kehitetään.

Naruskan osakaskunta on käynnistänyt syksyllä 2013 Naruskajoen moninaiskäytön kehittämishankkeen. Hankkeeseen on kutsuttu mukaan myös muut vesialueen omistajat; Sallan Yhteismetsä ja Metsähallitus. Hanketta vie eteenpäin työryhmä johon on nimetty edustajat Naruskan osakaskunnasta- ja kyläyhdistyksestä, Sallan Yhteismetsästä, Metsähallituksesta, Lapin ELY- keskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta ja Sallan kunnasta. 

Kehittämishankkeen taustalla on kyläläisten ja kalastajien huoli joen kalakannoista ja kyläläisten virkistysmahdollisuuksien säilymisestä. Joki on kunnostettu ja entisöity uiton jäljiltä 1990 luvun alkupuolella. Uiton tarpeisiin perattu rännimäinen jokimaisema on pyritty palauttamaan takaisin lähelle luonnontilaista jokiluontoa. Paikalliset eivät ole olleet kaikilta osin tyytyväisiä kunnostuksen 
lopputulokseen. Monilla on käsitys, että kalakannat ovat osin taantuneet ja joella liikkuminen vaikeutunut kunnostustöiden jälkeen. Erityisesti ollaan huolissaan harjuskantojen tilasta.

Hankkeen puitteissa on tarkoitus selvittää ja kartoittaa jokivarren moniaskäytön mahdollisuuksia huomioiden ja turvaten nykyiset elinkeinot ja jokivarressa tapahtuvat toiminnot. Selvitystyöt on osin 
jo aloitettu. Lapin ELY- keskus suoritti sähkökalastuksia kesällä 2014 kolmessa koskessa joen alajuoksulla (KUVAT). Kaikilta koealalta löytyi kesän vanhoja edellisen syksyn kudusta peräsin olevia taimenenpoikasia. Myös vanhempia taimenenpoikasia saatiin saaliiksi. Kesän vanhojen poikasten löytyminen on hyvä merkki. Tämä tieto kertoo, että kutualueet ovat kunnossa ja niiltä osin kunnostustyöt ovat onnistuneet. Sähkökoekalastus ei sovellu kuitenkaan harjus,- ja siikakantojen selvittämiseen. Näiden lajien tilaa pitäisi selvittää muilla menetelmillä. Niinpä alkukesällä jaettiin kylän talouksiin, mökkiläisille ja kalastusluvan ostaneille kyselykaavakkeita. Kyselyllä on tarkoitus kerätä tietoa Naruskajoen kalansaaliista, kalastosta ja muista havainnoista. On erittäin tärkeä, että mahdollisimman moni palauttaa kyselylomakkeen. Tällä tavoin saadaan arvokasta tietoa kalastosta jatkotoimia varten.

Jatkotoimena on alustavasti mietitty, että Naruskajoella tehtäisiin kalastoselvitys jonka yhteydessä kartoitettaisiin laajemminkin joen luontoarvoihin vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen pohjalta voitaisiin muokata Naruskajoelle sopiva kalastonkäyttö, - ja hoitosuunnitelma mukaan lukien joen muu virkistyskäyttö. Selvitystyö voisi sopia esimerkiksi opinnäytetyönaiheeksi jollekin alan opiskelijalle. Uskottavuuden kannalta olisi suotavaa, että hankkeeseen saataisiin sitoutettua mahdollisimman laajasti eri tahoja. Selvitystyölle tarvitaan myös rahoitusta ja tätä asiaa on tarkoitus käsitellä seuraavassa kokouksessa.

Tavoitteeksi voitaisiin asettaa, että Naruskajoen kalakantojen hoito ja kalastus mitoitetaan kestävälle pohjalle. Joen erämainen luonne säilytetään, kehitetään paikallisten virkistäytymismahdollisuuksia ja tarjotaan elämysmahdollisuuksia myös matkailuelinkeinon käyttöön. Turvataan ja otetaan huomioon nykyisten elinkeinojen toimintamahdollisuudet. Luodaan elävä, monimuotoinen ja virikkeellinen kyläyhteisö ja jokiluonto jotka toimivat sopusoinnissa nykyisten elinkeinojen ja toimintojen kanssa.

Otamme mielellämme vastaan kehittämisideoita ja kaikenlaista aiheeseen liittyvää palautetta. Palautteet ja kehittämisideat voitte toimittaa osoitteeseen: Naruskan osakaskunta, Naruskantie 185, 98960 Naruska tai sähköpostilla: jarkko.sipola@pp.inet.fi tai juha.iivari@rktl.fi


Sähkökalastusta Naruskajoella kesällä 2014. Kuvassa vasemmalta, Naruskan kyläläinen Pekka Moilanen, haavin varressa projektikoordinaattori Marko Kangas Lapin ELY-keskuksesta, keskellä Naruskajoki hankkeen isä, Juha Iivari RKTL Ja sähköttäjänä ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskus.

Saaliiksi saatiin Naruskajoessa syntyneitä taimenen alkuja.

Taimenet punnittiin, mitattiin ja päästettiin takaisin jokeen.